LV*Delamon Deluxe Griffy
LV*Delamon Deluxe Griffy, OSH d 24
Marsu
Uros
Synt. 06.11.2010 Riika, Latvia
Isä: La Lune D´or Branwen, OSH n 24
Äiti: Gyulchitay Sim-Sim, OSH g
Pentuesisarukset:
Goaa, OSH f, Naaras
Gypsy, OSH f 24, Naaras
Kasvattajat: Aleksandr Dubanevich, LV*Delamon Deluxe
Marsupilami, tuttavallisesti Marsu, tuli minulle paikkaamaan Mystiä näyttelykissana. Katsastelin sopivaa pentua niin Suomesta kuin ulkomailtakin, ja näin kuvia punatäplikkäästä otuksesta. Kuvista jo näki, ettei se korvaosastoltaan ollut sitä mitä etsin, mutta sydän teki valintansa ja rakastuin höntin näköiseen pikkukissaan täyttä päätä. Niin lähti Latviaan nöyrä pyyntö, josko pentunen voisi Suomeen muuttaa. Yllätys oli suunnaton kun samana iltana tuli vastaus: kyllä voi.
Jo samalla viikolla kävi tie Tallinnaan hakemaan pikkutirriäistä, ja kun sen tapasin, en päätöstäni katunut. Kakaralla oli täpliä ja häntää paljon, joten se oli pakko nimetä samoista ominaisuuksistaan tunnetun sarjakuvahahmon mukaan Marsupilamiksi. Puheessa nimi lyhentyi välittömästi Marsuksi. Kasvattajansa oli kovasti kehunut pennun luonnetta, eikä valehdellut. Marsu rakastaa ihmisiä, syliä ja ruumiinlämpöä, ja tykkää nukkua ihmisten päällä. Silloin kun se ei nuku, se on villein kakara joka meillä on koskaan riekkunut. Sillä on hassu, piippaava pieni ääni, ja huomattavasti itseään isomman eläimen ruokahalu.
Marsun kotiutuminen vei hivenen pitempään kuin muilla kissoillani on vienyt. Sen mielestä oli niin mukavaa rellottaa sylissä selällään, että maailmanvalloitus jouti ihan hyvin odottaa. Kun se lopulta lähti valloittamaan uutta kotiaan, se kävi nopeasti eikä kulunut kauaakaan, kun se jo nukkui muiden kanssa läjässä. Marsu tulee loistavasti juttuun niin muiden kissojen kuin koirankin kanssa, eikä pelkää mitään eikä ketään.
Vaikka korvat eivät ole Marsun vahvin puoli, siinä on paljon hienoja ominaisuuksia. Silloin kun sen silmät eivät ole ihmetyksestä tai iltavillikohtauksesta selällään, ne ovat kauniin muotoiset ja kokoiset. Profiili on lupaava, ja pennulla on ihan kunnon leukakin. Kaula on pitkä, jalat samoin, ja häntää riittää. Täplät ovat kerrassaan mainiot. Kaiken kaikkiaan siis oikein kiva paketti! Jännä nähdä, mitä siitä isona tulee, ja millaiseksi sen näyttelyura muodostuu. Ihmisrakas luonne ja käsiteltävyys ainakin lupaavat hyvää. Tuli siitä näyttelykissana mitä hyvänsä, peni porkkanalaatikon värinen kissa on paikkansa vakiinnuttanut niin Laumassa kuin sydämessäkin. |
